HISTORIA

Kumu Junior Team on pyörittänyt palloa jo 25 vuotta.

Peli uudelleen käyntiin

Kumu Junior Team:in perustava kokous pidettiin 17.12.1992. Lähtölaukaus potkaistiin jo hieman aiemmin. Kun Kumun liigavuoden nousu kääntyi varsin pian ahdinkoon ja seuran toiminta loppui. Kumun junioritoiminta oli kuitenkin Tuomen Matin ohjauksessa hyvällä pohjalla, josta oli hyvä jatkaa junioritoimintaa Kuusankoskella. Tuossa seuran perustavassa kokouksessa oli läsnä Juhani Haapala, Olli Pulsa, Heikki Melin, Raimo ja Terttu Lehtonen, Markku Rainamaa sekä Pertti Rytteri. Puheenjohtajaksi valittiin Juhani Haapala, sihteeriksi Terttu Lehtonen ja taloudenhoitajaksi Raimo Lehtonen. Johtokuntaan valittiin Olli Pulsa, Pertti Rytteri ja Markku Rainamaa. Valmentajien edustajana oli Arto Niemi ja vanhempien edustajana Jukka Nieminen. Kaudelle 1993 seurassa oli 9 poikajoukkuetta sekä yksi tyttö joukkue ja pelaajia yhteensä 202. Kevät - turnaus ja kausijulkaisu tehtiin alkuvuosina seuran puitteissa, muuten joukkueiden tuli toimia itsenäisesti. Pallokoulu, johon osallistui 92 lasta ja Figaro - turnaus hoidettiin joukkueiden toimesta, olivat tulonlähteitä järjestäville joukkueille. Ensimmäinen Kevät - turnaus järjestettiin 18.- 19.4.1993 ja mukana oli 32 joukkuetta. Ensimmäisen kauden budjetti oli noin 50.000 mk, josta turnaustulot kattoi noin puolet. Joukkuetukia seura jakoi 1000 - 4000 mk joukkueille.

Ensimmäiselle toimintavuodelle mahtui lisäksi Naisjaoston perustaminen sekä kutsu turnaus 10. - 11.7 Kuusankosken ystävyyskaupungin Mulheimin juniorijoukkueita vastaan. Turnauksessa oli mukana myös Reipas, MP ja MiKi. Kauden loppupuolella nousi esille myös alueen suurseuran perustaminen. Kumu JT hylkäsi tuon asian ja teki yhteistyötä vain Papen kanssa. Seurakunnan kanssa yhteistyö aloitettiin Matti Perälän ja Arto Havon aloitteesta. Pytynlahden kesäleiri ja päättäjäiset, joissa palkittiin vuoden pelaajat ja valmentaja, oli yhteisiä toimintamuotoja. Tuohon aikaan oli varsinainen Suomi ilmiö kirkon ja futiksen yhteistyön ympärillä.

Varsin tiiviin ensimmäisen toimintavuoden aikana luotiin joukkueille toiminta pohja sekä edellytykset seuratyölle. Alkuaikoina sali- ja kenttävuorot puhuttivat paljon valmentajia, tilojen vähyys ja kenttävuorojen tasapuolinen jako aiheutti keskustelua. Keskustelut oman harjoitushallin saamisesta heräsivät ja maaliskuussa 1993 tehtiin selvitystyötä kaupungin kanssa omasta kuplahallista. Tämä hallihanke ei kuitenkaan tuottanut tulosta ja Kumu JT esitti vetoomuksen kaupungille, ettei harjoitusvuoroja jaettaisi vieras paikkakuntalaisille.Kyse oli lähinnä Urheilutalon salista ja vuorojen vähyydestä johtuen vuoroja jaettiin vain B-junnuille. Joukkueet siirtyivätkin omatoimisesti käyttämään Valkealassa olevaa yksityistä hallia. Oman hallin saaminen jäi kuitenkin kytemään ja seura varautui mahdollisiin hallikustannuksiin taloudellisesti jo vuonna 1994.

Pelaajamäärät kasvoivat ja sen myötä seuralla oli joukkueita kaikissa juniori-ikäluokissa.Useissa ikäluokissa oli mahdollisuus kahteen joukkueeseen ja tytöt aloittivat toiminnan omina joukkueina vuonna 1995 Dn-82 ja En-84. Hippo-futiskoulut sekä yhteistyö kuusankoskelaisten markkinoiden kanssa antoivat taloudelle parempaa pohjaa. Seuralle tarjottiin mahdollisuutta Bingo - toimintaa paikkakunnalla, mutta tuosta ajatuksesta seura kuitenkin luopui. Yhtiön, kaupungin, 100 - vuotissäätiön tuki sekä joukkuekohtaiset tukijat mahdollistivat joukkueiden osallistumisen turnauksiin sekä valmentaja koulutuksen. Voimmekin sanoa, ettei talous asettanut esteitä toiminnan ja sen kehittämiselle. Mannerheimin lastensuojelu liitto palkitsikin seuran 1994 YK:n perheen vuoden palkinnolla " Pallo pyörittää perhettä". Paikallisen SBC - radion junnuradio oli aikansa erikoisuus myös seuralle. Pape ja FC-Kumu tarjosivat yhteistyötä seuralle pallopoika työn muodossa. Korvauksen pienuus ei houkutellut joukkueita mukaan. Päätös oli huono seuratoiminnan kannalta.

1996 seuralla oli ehkä toimintansa laajin organisaatio. Seura palkkasi työllistämistuella seurahenkilön ja saimme toimitilat KT-Sportcenterin tiloista. Pallokoulut ja kortteliliiga toiminta sai uutta virtaa. Valmentamiseen ja valmentajiin panostettiin enemmän. Seura myönsi valmentajille varustepaketit vuosittain ja muutamia vapaa-ajan tapahtumia järjestettiin vuosittain. Kaakkois-Suomen piiri palkitsi seuramme Fair Play palkinnolla. Samu Puujalka sai palkinnon junioripelaajana ja seurahenkilönä palkittiin Juhani Haapala. Seura sai myös palkintona 100 jalkapalloa.

Harjoitusolosuhteissa ja seuratyössä parannettavaa

Kuusankosken hallihanke sai uuden alun Martti Koskisen vetämästä projektista, joka sai tukea myös Harri Kampmanilta. Helmikuun 23. 1995 oli yli 50 henkilöä kuulemassa alustavaa suunnitelmaan ala-kentälle suunniteltavasta hallista. Tuo hanke oli " poliittisessa ristitulessa" paikkakunnalla alusta asti ja näin ollen sillä ei ollut menestymisen mahdollisuuksia. Kyseistä hanketta yritettiin vielä keväällä kääntää lämmitettävän tekonurmen suuntaan tuloksetta. Näiden hankkeiden jälkeen katseet käännettiin Myllykoskelle ja seuramme sai Myllykosken maapohjahallista kaksi vuoroa.

Lindqvistin Ilpon johdolla B - junioreihin panostus lisääntyi, olihan seuran tavoite tuottaa pelaajia Kuusankoskelaiselle edustusjalkapallolle, joka tosin etsi vielä paikkaansa. Kauden päätteeksi B - junnut tekivät matkan Englantiin, joka tosin aiheutti kritiikkiä. Olihan se luonnollista, sillä olihan kyse Kuusankoskelaisesta palloilusta. B - junnujen vierailu saarivaltakuntaa ei jäänyt seurassa ainoaksi. Lassi Lehtonen teki myös kahden viikon leirin Cambridgeen ja myöhemmin hän haki myös seuralta pelilupaa Englantiin. Arto Lautamatti oli seuramme ensimmäisiä edustuspelaajia kun hän siirtyi KTP:n riveihin syksyllä 1996. Alueen " suurseurat" eivät kuitenkaan vielä noteeranneet toimintaamme ja pelaaja siirrot oli heidän mielestään pelkkä ilmoitusasia. Seuramme kuitenkin piti kiinni oikeuksistaan ja välimiesoikeuden päätöksellä Kumu JT sai ensimmäiset siirtorahat 3000 mk. Palloliitossa kuitenkin siirryttiin varsin pian kasvattajaraha järjestelmään ja sitä kautta Kumu JT on saanut korvausta pelaajasiirroista. Tosin rahasummat eivät suuria ole olleet. Kasvattajaraha järjestelmä on kuitenkin osoittanut tarpeellisuutensa pelkille junioriseuroille. Kumu JT kuitenkin kirjelmöi kasvattajaraha järjestelmästä piirille, koska oli tullut ilmi, etteivät kaikki seurat rekisteröineet pelaajiaan kasvattajarahajärjestelmään ja näin kasvattaja seuroja ei huomioitu. Palloliitto oli järjestelmän toimivuuden ja valvonnan jättäneet kokonaan seurojen vastuulle.

1990 luvun puolessa välissä seuran vetovastuun kantoivat pääosin ikäluokat -82,-83 ja -84. Jorma Nöjd puheenjohtaja kautena toiminta oli vilkasta ja meillä oli hyvät yhteydet moniin päättäviin elimiin. Seuratyössä oli paljon aktiiveja, Arto Havo, Ari Häkkinen, Jari Pulli muutamia esille nostettavaksi. Yhteistyö Viron jalkpalli klubin kanssa loi peli ja virkistysmatkoja molemmin puolin. Kyseiset henkilöt olivat oman joukkueen lisäksi mukana myös kehittämässä yhteistä hyvää.

90-luvun lopulla oli kuitenkin selvästi nähtävissä tietynlainen laskeva kiinnostus yhteisiin tapahtumiin. Alun hyvä ote yhteisiin tapahtumiin oli katoamassa. Seura " talkoot" hinnoiteltiin ja näin joukkueiden talous ja toiminta muodostui seuran toimintaa ja taloutta tärkeämmäksi.

Lokakuussa 1996 nousi esille myös suurseura hanke Kuusankoskella. Kumu JT oli mukana myös noissa keskusteluissa, mutta ehdoton lähtökohtana oli, ettei seuran nimeä muuteta. Paikkakunnan edustusjalkapalloilu eli jälleen murrosta. Taloudelliset seikat, pelaajien siirtyminen Kuusankosken ulkopuolelle ja junioreiden jatkomahdollisuudet puhutti seuraihmisiä. FC - Kuusankosken syntymisen myötä, myös Kumu JT otti sen tavallaan omaksi edustusjoukkueekseen. Yhteistyö ei kuitenkaan ollut sitä mitä sen olisi pitänyt olla ja yhteistä säveltä ei kuitenkaan löytynyt. 1998 perustettiin Kuusankosken jalkapalloseurat toimikunta, jota veti Petteri Metiäinen ja seurastamme oli mukana Ari Häkkinen, Arto Havo ja Juha Vanhanen. Toimikunta saikin luotua rajat juniori palloilulle ja paremmat lähtökohdat yhteistyölle paikallisten seurojen kesken. FCK:n ja Kumu JT:n välillä sovittiin B-junnuista ja kasvattajarahoista. Tuona kautena B-junnut pelasi Kari Nöjd valmennuksessa. Joukkue saavutti SM-sarjapaikan ja säilytti sen. Jatkomahdollisuudet kuitenkin kariutui joukkueen hajottua. Seurojen panostus junioritoiminnan kärkeen ei kuitenkaan riittänyt ja joukkueen hajoaminen oli pettymys myös junioritoiminnalle. Kaikesta huolimatta Kuusankoskelainen junioritoiminta ja valmennus voi olla ylpeä noista ajoista. Myöhemmin monta tuon joukkueen pelaajaa nousi eri seurojen edustusjoukkueisiin. Tuomas Aho aina 18-vuotiaiden maajoukkueen kautta kansainvälisille kentille.